Puupylväillä on monia etuja teräs- ja betonipylväisiin nähden. Alle on listattu niistä suurimpia.
Puupylväillä on alhaisemmat kuljetus- ja varastointikustannukset. Huolellisesti lastattuna puupylväät tarvitsevat alle puolet teräs- ja betonipylväiden vaatimasta varastotilasta. Lisäksi puu kestää hyvin käsittelyä ja pintavaurioita. Sen sijaan teräksen galvanoitu pinnoite on hyvin ohut ja vaurioituu helposti. Betonipylväät eivät myöskään kestä iskuja ja käsittelyä.
Puupylväät eivät tarvitse mitään erityisiä kuljetuspakkauksia. Puu on kevyttä ja kestävää, mikä tekee siitä helposti kuljetettavan vaikeissakin maasto-olosuhteissa.
Puu kestää enemmän kuormitusta kuin teräs tai betoni. Tämän ansiosta puupylväitä tarvitaan kilometriä kohden vähemmän, mikä luonnollisesti säästää kustannuksia. Pylväät voidaan myös yksinkertaisesti pystyttää maassa oleviin kuoppiin, kun teräspylväät puolestaan edellyttävät erityistä betoniperustusta ja kalliita laippoja ja johdinsuojia korroosion vähentämiseksi.
Teräspylvään pystytykseen tarvitaan nosturi, jotta se saadaan kiinni perustuksen kiinnityspultteihin. Vastaavasti betonipylväät ovat vieläkin painavampia ja vaativat siten raskaamman nosturin pystytystä varten. Toisin kuin teräspylväitä, puupylväitä ei tarvitse maadoittaa, sillä puu ei johda sähköä.
Puupylväiden työstäminen vastaamaan asiakkaan vaatimusten mukaisia merkintöjä, porauksia ja muita tarvittavia työstöjä on helppo tehdä.
Teräs- ja betonipylväät edellyttävät erityisiä kiinnikkeitä lisätarvikkeiden kiinnitystä varten. Puupylväissä sellaisia ei tarvita, sillä kiinnitykset voidaan tehdä yksinkertaisesti ruuveilla ja pulteilla. Jopa ”A”- ja ”H”-mallit on helppo rakentaa paikan päällä työkohteessa ja työntekijöidenkin on helppo kiivetä puupylväissä.
Puulla on hyvät sähköneristysominaisuudet ja se on siten turvallisempi materiaalina kuin teräs tai betoni. Puupylväisiin ei tarvita maadoitusta ja lisäksi puu vaimentaa salamien aiheuttamia jännitteen läpilyöntejä ja valokaaria.
Kreosoottipylväät kestävät hyvin ruohikkopaloja ilman suurta vaikutusta pylvään kestävyyteen. Ruohikkopalo aiheuttaa yleensä vain pientä hiiltymistä pylvään pintaan. Teräspylväille ruohikkopalo on vahingollisempi. Tuli tuhoaa teräksen galvanoinnin jättäen sen alttiiksi nopealle korroosiolle ja heikentymiselle.
Puupylväiden käyttöikä on 40 – 80 vuotta, sääolosuhteista ja pylvään yksilöllisistä ominaisuuksista riippuen. Teräspylvään käyttöikä 35 – 50 vuotta on pitkälti riippuvainen korroosiosta, jonka käynnistää:
Vastaavasti betonipylvään käyttöikä riippuu suuresti ilmaston aiheuttamasta eroosiosta ja betonin laadusta.
Puupylväät on helppo purkaa ja käyttää uudelleen. Teräspylväitä voidaan käyttää uudelleen vasta työpajalla tehdyn korjauskäsittelyn jälkeen. Betonipylväiden uusiokäyttö on jopa vieläkin monimutkaisempaa.
Puupylväät ovat teräspylväitä edullisempia:
Pylväämme tulevat kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Mikään muu pylväsmateriaali ei ole uusiutuva luonnonvara. Myös puupylväiden kierrätys on helppoa.